Kyynel

Kaikki alkoi niin etten ees tajunnukkaa,
Frendit valitti ja se oli iha ajanhukkaa,
Kasaantu niitte huolet mun harteille,
Eiks niitte ois mielummi pitäny mennä puhuu vaik psykopaateille?!

Harkitsin sitä ja harkitsin tätä,
ei tosi frendit oikeest jätä,
mikä meni pielee ja mikä oikei?
hei, ei tää kyl oo okei.

Mikää ei auttanu, kukaa ei tajunnu milt must tuntuu,
Kaikki nii itsekkäitä kusipäitä ettei oo mitää järkee.
Ajatellaa vaa itteää, ranteet auki viilletää.

Kato mua, en oo kunnos.
Etkö sä tajuu et kaikki on huonost?
Sä oot tän aiheuttanu, kato nyt tätä.
Sen takii mä yksin huoneessani itsemurhakirjeit väsään.

Kyyneleet vieri, paperit kastu, muste levis mut ehkä se kertoo jotai.
Ehkä joku ois jääny kaipamaa, sitä ei vaan sillo tajunnu.

Kyyneleet vierii nytkii, aiheest on nii vaikeet puhuu.
Siks puran kaiken nyt tänne, suhun.
"Mikä mua vaivas?", sen harva tietää.
Mut sun on sitä turha kieltää,
iha niiku mitää ei ois tapahtunukkaa.

Asiat tapahtu ehkä huonolla säällä,
Mut ehkä on kaikille silti parempi et elän viel täällä.