Kuka syövytti alitajuntaasi kuvani?
käsistäsi karkaavan perhosen
vääristyneen kuvan jumalattaresta
kivien hehkussa sulavaa lunta
Olenko posetiivari?
joka ystävyydellään ruokkii apinaansa
kulho, josta kaadetaan happoa niskaasi
Keskimetsän soturina kilpesi laskit jalkoihini
asetit vaakaan sydämesi minun siipiäni vastaan
kohotit auringon asemaan olemukseni
Mikä riivaa mieltäsi?
kiduttaa sinua tuntemattomilla kasvoilla
saaden aikasi kulkemaan kuolleen norsun tavoin.
kohtalon epäreiluus saa molemmat kuihtumaan
joutsenen pudottamaan valkeat sulkansa
Onko unikulkijan verta?
Se mikä saa enneunia aikaa
soturin hullaantumaan sadepisaraan
toisen vuodattamaan kyyneliä puolestasi
Mikä sinulle on totta?
et erota sadetta loisteesta
et enää unta puheestani.
Mikä kirosikaan sinut apinaksi?
tehden minusta posetiivarin
ruokkimaan rakkauden nälkääsi
puhtaan vilpittömällä ystävyydelläni.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
