Nouseeko aurinko
vai laskiko se juuri
talojen kattojen ylle tien päähän
siihen, jossa kuu ei näy
mutta tuhka palaa
kissat naukuvat kuoroissa
ja unirytmit sykkivät
epätasapainossa
Tämä katu jolla ei kasva
yhtäkään piilipuuta
on kylmä raidallisten
villasukkieni alla
ja vaikka kaikki muu
olisi muuttunut tai muutettu
tupakka palaa sinertävissä
sormissa yhtä oranssina
kuin aina ennenkin
ja joskus silloin tällöin
savurihmojen sekoittuessa,
hajotessa ilmakehän
todelliseen aineeseen
Nämä silmänräpäyksessä
ohi olevat tunnit
muistuttavat viikkojen kitkasta
kun en ole surullinen
enkä mitään muutakaan
Aamuyöllä keskellä katua
ja hiljaista palavan paperin
epävarmaa ääntä ei voi
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
hienoa tekstiä, ihan kuin aika olisi pysäytetty.
*suosikoin* Tämä imaisi mukaansa täysillä ensimmäisestä lauseesta, pidin todella!
Tykästyin ihan hirveästi runoihisi, ja luinkin niistä varmaan, ainakin jokaikisen. Suosikkeihin menet kertaheitolla koko hyyppä !((:
Kirjoitat erittäin kauniita ja värikkäitä runoja.
Mielikuvituksellisilla kielikuvilla ja aivan tavallisillakin sanoilla osaat luoda hyvin tunnelman ja kokonaisuuden. hihii.
Tää runo oli mielestäni, täydellinen.
*suosikoin* Tämä imaisi mukaansa täysillä ensimmäisestä lauseesta, pidin todella!
Tykästyin ihan hirveästi runoihisi, ja luinkin niistä varmaan, ainakin jokaikisen. Suosikkeihin menet kertaheitolla koko hyyppä !((:
Kirjoitat erittäin kauniita ja värikkäitä runoja.
Mielikuvituksellisilla kielikuvilla ja aivan tavallisillakin sanoilla osaat luoda hyvin tunnelman ja kokonaisuuden. hihii.
Tää runo oli mielestäni, täydellinen.
hienoa tekstiä, ihan kuin aika olisi pysäytetty.