Ja sä HUUSIT ja sä HUUSIT ja HUUSIT
mutta et ääneen vaan sisääsi.
Sä HUUSIT kaikelle ja jollekin ja et kenellekkään ja kuiskasit. Katsoit peiliin ja hymyilit aurinkoisesti kolme sekuntia, ja hetken tuntuikin siltä. Hetket menee ohi ja niin meni tämäkin.
Se huutaa sun korvaan suruaan ja sä juokset ja juokset kovaa kovaa kauas pois, niin kovaa että reidet kramppaa etkä saa henkeä ja silti sä huudat.
Sä kuolet maahan ja tuijotat taivasta sekunnin tai tunnin tai viikon.
Ja heti nouset ja konttaat,
sä et huuda enää,
sä kähiset ja nielaiset ja katsot
kun varis tuijottaa sua silmiin.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Mielenkiintoinen, tunnelmaan intensiivinen, vähän painajaismainenkin purkaus. Vahvasti kuvattu. Mikä huutaa? Minusta tämä kuvaa elämisentuskaa, angstia maailman ja ihmisten traagillisuuden edessä, erityisesti oman traagisuuden, ihmisyytensä kätkettyjen ja pelottavien puolten kohtaamista, sen synnyttämää ahdistusta ja halua paeta. Ihmisen kipu huutaa itselleen. Sellaisena tässä on jotakin yleismaailmallista. Lopetuksessa esiintyvä varis tuo runoon unenomaista kauhukuvastoa. Sen voi ajatella merkityksettömäksi unikuvaksi, osaksi musiikin/teatterin kuvastoa tai - symboliksi siitä osasta itseä, jonka viestiä ei haluaisi kohdata, kuunnella.
tykkäsin tästä hirveästi... mut kuoliko se? :<<
tuli jotenkin epätodellinen olo.
tosi hieno ja tykkäsin ihan valtavan paljon. Suosikkeihin menee. :)
Siis mahtava! Tai se ei oo se sana, mutta en tiedä enempää eli tämä on upeaa tekstiä ja tätä lisää tai sitten ei!
Tää on mielettömän hieno runo!
'' .. ja katsot kun varis tuijottaa sua silmiin.'' tuli hassu, outo tunne runoa lukiessa. Suosikkeihin meni. :)
Mielenkiintoinen, tunnelmaan intensiivinen, vähän painajaismainenkin purkaus. Vahvasti kuvattu. Mikä huutaa? Minusta tämä kuvaa elämisentuskaa, angstia maailman ja ihmisten traagillisuuden edessä, erityisesti oman traagisuuden, ihmisyytensä kätkettyjen ja pelottavien puolten kohtaamista, sen synnyttämää ahdistusta ja halua paeta. Ihmisen kipu huutaa itselleen. Sellaisena tässä on jotakin yleismaailmallista. Lopetuksessa esiintyvä varis tuo runoon unenomaista kauhukuvastoa. Sen voi ajatella merkityksettömäksi unikuvaksi, osaksi musiikin/teatterin kuvastoa tai - symboliksi siitä osasta itseä, jonka viestiä ei haluaisi kohdata, kuunnella.
tykkäsin tästä hirveästi... mut kuoliko se? :<<
tuli jotenkin epätodellinen olo.
tosi hieno ja tykkäsin ihan valtavan paljon. Suosikkeihin menee. :)
Siis mahtava! Tai se ei oo se sana, mutta en tiedä enempää eli tämä on upeaa tekstiä ja tätä lisää tai sitten ei!
Tää on mielettömän hieno runo!
'' .. ja katsot kun varis tuijottaa sua silmiin.'' tuli hassu, outo tunne runoa lukiessa. Suosikkeihin meni. :)