Peitto silmilläni
vielä hetken
on niin kirkasta
eikä
kukaan minua odota.
Minä rakastan...
päivän ensimmäistä ajatusta
niissä aina jotain erityistä on.
Siristävät silmät aamua vasten
seinään heijastuvat varjot vahvistuu.
Ensimmäinen katse
on lempeä.
revin kuivia kohtia huulista
iho on pehmeä
mutta
pintakuiva.
Häikäisee,
olen herkkä
liikutun,
ajattelen sinua,
muita,
kaikkia.
Halaa minua,
sanon
ennen kuin maahan lyyhistyn.
Halaat niin
että katoan syliisi.
Aamu yhdessä,
mies ja nainen tiesivät
että ihania päiviä oli tulossa enemmän kuin kumpikaan heistä osaisi laskea.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sykähdyttävän hieno
Ihanaa kerrontaa :)