Istuin reunalla hiekkalaatikon lasten touhuja katsellen.
Jaloissani ämpäri sininen sekä sihti ja lapio sen.
Mietin onnea, iloa lapsuuden,
joita silloin lapsena vähääkään miettinyt mä en.
Vain kiiruhdin aikuiseksi varttumaan,
liian aikaisin ripustin lapsuuden narikkaan.
Sitä silloin ei voinut ymmärtää,
miten nopeasti vieriikään vuodet nää.
Ja miten monta ihmistä ja asiaa
jääkään varttuessaan kaipaamaan.
Miten tahtoisinkaan teille selittää sen,
mutta oikeita sanoja vain löydä mä en.
Tässä reunalla hiekkalaatikon
tämä hetki vain tärkeä on.
Selite:
Äitiyden herättämiä ajatuksia elämän todellisuudesta..
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
