Rakkaus iankaikkisuudesta

Runoilija jasu

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 8.11.2006

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Runoilla ilmaisen omia tunteitani ja aivoituksiani mitä ei voi muuten ilmaista.
 

Rauhallista,
lapset leikkivät pihalla,
mikään ei paina.

Uutisissa sodista kerrotaan,
ajateltiin, ei meille tapahdu.

Aikaa meni.
Uutisissa kerrottiin,
poliitikot tappelevat.

Pian kuului kutsu,
valtio tarvitsee.
Lähti isät,
lähti pojat,
osa naisista.
Kivääri annettiin,
sanottiin,
TAPA, ettet itse tule tapetuksi.

Kivääri, reppu, vähän muuta,
siinä varustus.
Metsästä itsensä pian löysivät.
Odottivat,
hiljaista,
odottivat,
pelko kouri.

Aikaa meni.

Sumuinen aamu.
Sumun takaa kuului,
laukaus,
jyrähdys.
Ensin yksi,
sitten kaksi
ja pian,
täysi rähinä.

Ruudin savu sakeutti
aamuista sumua.
Varjot tanssahtelivat sumun keskellä.

Jyräys,
hetken kirpaisi,
äänet loittonevat,
mies makaa hiljaa,
odottaa,
ei ketään.

Muistelee elämää,
suru painaa,
jää lapset ilman isää,
vaimo kumppaniaan.
Miettii,
kuka kertoisi toiveen
viimeisen,
jäähyväiset rakkaille,

Ummistui silmät.
Hiljainen kuiskaus
suhisi sumun varjoissa,

Isä, ota omasi luoksesi.

Kuukausi kului,
mies asteli pitkin
talon käytävää kohti ovea.

Koputti.

Ovi aukesi,
näkyi naisen silmät,
kuivat,
liian kuivat.

Mies astui sisälle,
ojensi rypistyneen kirjeen,
nainen otti,
luki:

Rakkaani,
haavoituin,
kuolema on tuossa vierellä jo.
Minulle luvattiin,
Isä ottaa kotiin,
joten älä sure minua liikaa.

Viimeinen toivomukseni,
löydä joku mukava mies,
isäksi lapsille,
kumppaniksi itsellesi.
Ei ilman rakkautta
jäädä kannata.

Jos näin teet,
lähden onnellisena.

Jää hyvästi rakas vaimoni,
kumppanini,
rakkauden tulen kohteeni.

Nainen lopetti,
kyynel vierähti,
laski nenänpäähän,
sieltä pudoten kirjeelle,
kuin kuitaten,
toivomus kuultu.

Meni vuosi,
ei kyennyt toivetta
toteuttamaan.
Arpi liika veresti,
ei voinut toista toisen
tilaan ottaa.

Kuukausi meni.

Sumuinen aamu,
nainen kirkkoon kiirehti,
oveen tarrasi,
mies toisesta,
ei liiku ovi,
mitä kummaa,
mies hellitti,
pusku,
humaus,
kotiin saattoi mies.
Ilta,
päivä,
viikko,
kuukausi,
vuosi,
ei enää nainen
yksin ollut,
lapset isää vailla.

Muistot jäi,
enää koskenut ei.

Taivaassa,
mies katsoi alas,
hymyili,
onnen kyynel pyörähti,
lankesi kirjeelle,
rinnalle vaimon vanhan,
kiitos rakkaani,
rakas sinua.

Selite: 
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot