Taidan nyt haluta olla hetken yksin,
seison kentällä syöttinä.
Seison anomatta apua keneltäkään, koska
olen tottunut olemaan valheiden ja syytösten kohteena,
mutta vain minä tiedän, olen itseni kanssa nyt sotimassa.
Minä yksinäin vastaan kaikki te muut,
seison täällä kylmässä, jossa tuuli piiskaa kasvoja,
täällä missä kylmyys viiltää sydämmeen asti,
kuin ne puukot, jolla minua selkään puukotat.
Syytät minua omista teoistasi ja sanoistasi,
kaikista virheistäsi,
kostat ja purat minulle kaiken pahan olosi,
koska silloin sinusta tuntuu helpommalta,
mutta muista se on sinulle vain hetken helpotus.
Kyllä minä kostan vielä.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
