Olen väsynyt
Mun keho on hävinnyt
On jäljellä kipu jota ei vaa jaksaisi enää
On takaumat,unet ,sanat ja ajatukset
On laskeutunut harmaa verho takaisin kaiken kauniin ylle
Värit katoaa kaikkialta
Paitsi lapsista
Ne on mun Ankkuri
Heidän elämän katsominen ja suojaaminen pitää mut tässä ja nyt
Ja näyttää värit sen hetken
Kunnes taas yksin palaan harmaaseen
Mutta en pysty luovuttamaan, antamaan olla
Koska sydän huutaa oikeutta tulla näkyväksi
Kuulluksi
Eikä nimitettynä hulluksi
Koska en se minä ollut joka rikkoi
Minä olin se joka uskoi
Olevansa vialla
Vaikka ei sitten kuitenkaan
Tai ehkä olinkin
Se on se ikuinen oravanpyörä mihin katoan
Koska en voi uskoa maailma olevan paha
Helpompi uskoa olevansa itse
Mun keho on hävinnyt
On jäljellä kipu jota ei vaa jaksaisi enää
On takaumat,unet ,sanat ja ajatukset
On laskeutunut harmaa verho takaisin kaiken kauniin ylle
Värit katoaa kaikkialta
Paitsi lapsista
Ne on mun Ankkuri
Heidän elämän katsominen ja suojaaminen pitää mut tässä ja nyt
Ja näyttää värit sen hetken
Kunnes taas yksin palaan harmaaseen
Mutta en pysty luovuttamaan, antamaan olla
Koska sydän huutaa oikeutta tulla näkyväksi
Kuulluksi
Eikä nimitettynä hulluksi
Koska en se minä ollut joka rikkoi
Minä olin se joka uskoi
Olevansa vialla
Vaikka ei sitten kuitenkaan
Tai ehkä olinkin
Se on se ikuinen oravanpyörä mihin katoan
Koska en voi uskoa maailma olevan paha
Helpompi uskoa olevansa itse
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
