Lauurraa

Kirjoitin sinulle eilen
Vain pyyhkiäkseni sanat pois puhelimen näytöltä
Halusin uskaltaa kirjoittaa kuinka sattuu
Kuinka suututtaa 
Ja miten lapsi sisälläni odotti sinua jälleen 
Kun
Sydämeni valtasi suuri pelko
Ja maailmani koki kolauksen
Mutta et tullut
Sinusta ei kuulunut sanaakaan
Joten siinä me taas istuimme sateessa
Terassin nurkassa
Minä ja sisäinen lapseni
Vierekkäin
Itkien
Huutaen
Sitä ettei sinua ole 
Eikä koskaan ollutkaan
Ja lopuksi minä halasin sitä nyyhkyttävää pellavapäätä
Upeaa,kaunista sielukasta lasta 
Jonka sinä jätit kasvamaan yksin
Käytit kilpenä maailmaa vastaan 
Pidit itsesi jatkeena 
Piilossa myrkytit
Tiesit mitä teit
Mutta jonka eilen vapautin 
Rakkauden janosta
Ihmisestä 
Jota me emme enää Tarinassamme tarvitse