Valon polulla

Huomenna lähden etsimään sinua.
Ensin jäljitän säteesi.
Luultavasti
se sokaisee silmäni jo Rautatientorilla.

Seuraan sitä, ilman opasta,
ilman turvaa,
heittäytyneenä valon jahtiin.

Jokainen askel on uusi,
jokainen kulma, josta käännyn
on kutkuttava mysteeri.

Vielä yksi kortteli
ja toinen.

Siinä sinä seisot.

Tarjoilet kahvia auringossa
keskellä kesäistä terassia.

Kuningattareni.
Varastan aikasi

ja valaistun.

Koko kahvila on sinun palatsisi
eikä kukaan
koko kaupungissa
ole uskaltanut kävellä näitä katuja
kuin minä.

Ihmettelen
miksi ihmiset kääntyvät
pois katseestasi.

Minä olen nyt täällä.
Minä en käänny.

En käänny enään koskaan.