Elämä ja minä

Elämä ja minä emme ole puheväleissä
emme tule oikein toimeen keskenämme
meidän halumme ovat niin erilaiset:

Elämä tahtoo tulla eletyksi
minä tahdon tulla unohdetuksi

Elämä haluaa kietoutua iloon
samalla kun ilo välttelee minua
melkein yhtä himokkaasti
kuin inho lempii

Elämällä on tapana nipistellä punaa poskille
mutta minun kasvojeni väri on lainattu maan alta

Elämä kulkee kohti ikuisia viisauksia
samalla kun minä jonotan aivolobotomiaan

Elämä voittaa
juurikin niillä samoilla areenoilla
joilla minä kärsin ikuista marttyyrikuolemaani

Elämä on halua,
jota minä koen vain haluttomuuteeni elää

Elämä jatkuu
samalla kun minä pyrin pysähtymään syntymähetkeeni.

Totta puhuakseni
enemmän kuin itseäni tai kuolemaa
pelkään tämän mykkäkoulun päättymistä