surujen siltaa kuljen.
tuntien tuskaa
kyyneleet suljettuna sydämeen
ei ei ole vielä niiden aika
vasta kun ymmärrän
mitä tapahtui
sitten ne saavat vyöryä
vai onko silloin itku turhaa
oliko se edes rakkautta
hiljalleen surun siltaa kuljen
valon säde
hetken oivallus aivoissani
ei ei se ollu rakkautta
vain lupauksia ilman tarkoitusta
nyt vyöryy kyyneleet
helpotuksen purona
kyyneleet ovat
rakkauteni jälkimakua
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
