Kysyit haluanko kahvia,
kaikki läikkyi ruskeista silmistäsi ulos,
pöydälle,
valui vuolaasti minun eteeni,
enkä pyyhkinyt pisaraakaan pois sillä,
minulle ne eivät ole tahroja,
koska sinä et yleensä vuoda ulos- vaan sisäänpäin,
kääntyneenä.
Ja minä rakastan sinua hullun lailla.
Rajattomasti.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Rakkautta ja kahvia..ei voi muuta kuin tykätä.