Jonain Päivänä

Alussa kaikki oli ruusunpunaista
ja pyörryttävää, niin hyvää,
aivan miten ensirakkaudella
on tapana olla. Kauniita sanoja
sekä turhia lupauksia.

Sitä kesti kauan.
Hänestä tuntui kuin
kahlaisi suklaassa,
Nukkuisi pumpulissa.
Täydellisissä unelmissa.

Pian unelma vaihtui painajaiseksi.
Suklaa teräviksi neuloiksi,
pumpuli polttavaksi laavaksi ja
kaikki kaunis katosi.

Jonain päivänä ymmärrät,
mistä olikaan kysymys.
Jonain päivänä hän ymmärtää,
mikä hänessä oli vikana.
Miksi hän ei riittänyt.

Joku iski hänen sydämmeen
pettymyksen puukon, jolla
haaveita hajoitetaan.
Toinen tahtoi enemmän,
olisipa riittänyt vähemmän.

Jos joku kertoisi hänelle,
miksi toinen teki näin.