Miks must tuntuu et oon täys nolla? Miks must on välil aina kauheen paha olla. Miks must tuntuu ettet huomioi mua tarpeeks? Miks must tuntuu et häpeet mua aina?
Olen oma itseni ja ylpeä siitä, tuntuu vaan ettei se sulle riitä. Huomioin sua ja sä tykkäät siitä, annan sulle kaikkeni ja teen parhaani.
Välil aina sanot että et saa pusuja, sitten kun annan en saa vastakaikua. Mihin on kadonnut mun olemassaolon taika, itkenkö vain vai näyttääkö aika?
Tiedän että rakastat, mutta onko se sitä, että pidän sua kädest kii ja pussaan vai mitä? Miksi välillä olo tuntuu yksinäiselt, vaik tiedän et oot vieres ja hymyilet kauniisti..
Siltikin tuntuu et oon joku esine, posliininorsu jonka saa laittaa esille. Kallisarvoinen kivi jonka voi kiillottaa ja sitten kun on vierait nii kaappii piilottaa.
Kylmät väreet hiipii mun seläs, en tiedä miksi mut tuleeko ne peräs, jos piiloudun kätkeydyn sun selän taakse suojaan, niin rakastatko mua ja suojelet mua pahalt?
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
hmm.. juu, totta. korjattu on :) kiitos
Rivitys toisi selkeyttä tähän.
Ihan sika hyvä tää !