Hullaantunut intohimosi
Emmin ehkä hieman
Itsesäälisi myöntämistä
"Sinä olet kaunis" (mutta olen kauniimpi)
Ihailet itseäsi toisten
Naarmuttuneiden vartaloiden kautta
Ärsyttävän viekkaasti
Niin, sinua pelkään
Arvaamattoman
Raskaaksi teet olemisen
Siistillä kielenkäytölläsi
Ihmettelevällä asenteellasi
Saat minut rusentamaan itseni
Terälehtien väliin, va-
I, oletko se edes sinä?
Kesäromanssia kaipasit
Ainakaan et minua, enkä
Ikinä en oppinut näkemään
Päättäväisten suunnitelmiesi taakse, ja
Asetan itseni eteen
Sinun eteesi, pää maassa
Itken ja anon armoa
Tekopyhää paskaasi
Voi, kuinka säälin
Arpikudostasi.
Se ei ole kaunis,
Taitavakaan.
Ahdistut itsestäsi
Uudelleen ja uudelleen, kun yrität
Seilata täydellisyyteen, ilman
Tuulta ja
Airoja
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kesäkissalla ja kesäromnassilla
on ehkä jotain yhteistä ...
paljonkin?
Kirpeä, suorasukainen, teksti
jossa sanotaan asiat, ei vihjailla.
Runo, jossa ruma on rumaa ja
kaunis vielä kauniimpaa, niin
ettei mikään jää epäselväksi.
Siirappi ei tekstissä valu, mutta
elämä raadollisena, sanat aitoina,
ajatukset selkeinä.
Tämän Runon edessä voi omatunto
puhtaana nöyristyä kontalleen.
Hieno!