Tunnen olevani taivasalla,
pakkasessa alastomana seisomassa.
Tyhjyys ja kylmyys sisälläni.
Hyytävä lumituisku iskeytyy
vasten raiskattua vartaloani,
olen likainen.
Kyyneleet jäätyvät
pahoinpidellyille kasvoilleni,
olen surullinen.
Olen niin tyhjä, rikki ja väsynyt.
En jaksa ajatella, tuntea...
Luhistun maahan,
unohtaen kaiken.
Suljen silmäni ja nukahdan,
lumen hiljalleen minut alleen hautaavan...
Selite:
Henkinen itsemurha.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Upea, vahva runo raskaasta aiheesta
Niin surullinen ja lyöty on runon kertoja tässä synkässä hetkessään.