Poikani

Runoilija Sylviatar

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 20.3.2013
Viimeksi paikalla: 7.9.2016 12:38

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-
Facebook:

19.03.2006 alkaen eri nimimerkillä olen täällä runoillut, pitkän tauon jälkeen tuntuu kuin palaisin kotiin.
 

Luut venyvät äkkiä,
piirteensä kasvavat
puolivälissä aikuisuuteen,
vaikka mieli vielä leikkii

Kohta äitinsä pituinen

Tuo pieni ihminen, jota voin suojata
vain hyvin vähän maailmalta

Pieni ihminen,
jonka on kasvatettava
sydämensä ympärille
väkevä tukiranka
ja kivenkova kuori

Pieni ihminen,
jota on kasvatettava
sisuuntumaan, olemaan vahva

Pieni ihminen,
jonka oisi soinut leikkivän,
laulavan, olevan pehmeä
ikänsä mittaisen ajan
maailman suloisin ja kaikkein herkin

Selite: 
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot