Kun me resuiset, sukupuolettomat ihmisolennot
ulvoimme sotahuutojamme metsässä
sinä istuit varjoisella parvekkeella
ja sivelit kirjan sivuja hellästi
kuin linnun siipiä.
Kun me karjuimme TV:stä oppimaamme englantia,
(KILL DESTROY DIE MOTHERFUCKER DIE)
kolkkoja sanoja
aavemaisia lapsen suusta,
istuit sinä hiljaa aran välimatkan päässä
rusoposkisista raakalaisista.
Aika raiskasi leikkikentän.
Äkkiä leikkitoverini olivat lihaksikkaita patriootteja
jotka malttamattomana odottivat saada astella
isojenveljien maiharinjäljissä
harmaaseen tappajajoukkioon
ja minun pyöreät kupeeni
erottivat minut ainiaaksi heidän riveistään.
Mutta patriootti olin silti
isieni ylpeä tytär.
Vaan sinäkin olit kasvanut
ja eräänä sohjoisena talvipäivänä
katsoit minua vaiteliaasti ja ojensit minulle pienen kirjan.
Sen kannessa oli käsiase, jonka piipusta versoivat yrtit
ja sinun lempeät silmäsi käskivät: "lue!"
Ja minähän luin
ja niin minä löysin elämän.
Minun veljeni ja leikkitoverini opettelivat puoli vuotta tappamaan.
Minun rakkaani palveli Suomen vanhuksia vuoden päivät.
Kuka teistä kehtaa syyttää häntä epäisänmaallisuudesta?
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
