Sinulle

Kohti tumman virran
siellä vedet rauhan saa

Valuva hiekka
jo edelleni kiiruhtaa

Tuuli poikaansa vie
varjoihin tai pohjoiseen,

Olen mustaa rautaa
kylmä ja särkymätön,

Vain ihmisenä en tiedä kuka olen.

Edessäsi löydän itsestäni enemmän,

Valon näen ja pysähdyn
siihen katoan,
Hetkeen sydämesi lyöntien

Aikaan kuljen ja jään
luokse ajatuksien,
Ethän luullut unohtanut jo olen,

Liekehtivän taivaan
yöhöni maalaat yhä uudelleen

Olet tulen punaista
tummaa hiljaisuutta kosketan

Meren sinistä
soljuen ikävääni heijastut,

Irti Sinusta En pääse en,

Pois sydämeni jos antaisin
myrskynä toisit valosi uudestaan,

Kuin kuolemaa ei olisikaan,

En.