Nimetön

Istu yksin himas yks yksinäinen poika,
venas tytön lupausta "mä huomen sulle soitan"
oli tyttö sanonu et niitten juttu olis ikuinen
ja poika usko sen
kun oli niin täyttävä tunne rakkauden
tyttö lupas et välittäis pojast,
"tapahtuu mitä vaan en päästä irti susta rakas",
se nostais pojan vaik syvimmäst ojast,
"oo viel mun oma niin en katoo sun luotas"

niin hetken kestää kaikki ikuinen,
vaikka lämmittävä on tunne rakkauden
mut liika kuumuuskin sut vielä sulattaa
ja jokaista rakkaus jossain vaihees satuttaa

ei ollu tyttö kuullu jätkästään aikoihin
ja hiljalleen päättäny oli laittaa tunteensa aisoihin
"turha rakastaa kun se vaan tutotaa tuskaa"
se itkien tunteitaan paperille rustaa
sen piti soittaa jo aikapäivii sitte
ja kovan pääni takii nyt vaan himas itken
ei vaan haluu olla liian helppo saalis
semmonen joka on aina kaikkeen valmis
"jos jotain lupaa ni se pitää pitää",
näin tyttö miettii vaik silmät kyynelistä kiiltää

sattumalta tapas nää kaks nuorta kaupungilla,
oli pojan silmät kirkkaat ku auringolla
tyttö sen sijaan vaan vihasesti kyttäs
mietti kuinka paljon siit viel kuukaus sit tykkäs
mut oli kuullu liikaa huhuu pojan seikkailuista
yhen illan kestäneistä monista deittailuista
poika mietti mikä tyttöö niin vaivas,
ja yhtäkkiä iski poikaa salama vaik kirkas oli taivas
tyttö sano vaan et "painu vittuun,
sun arvo mun silmis pääs jo viikkoi sit tippuu"
poika vanno olleensa uskollinen ja venanneensa soittoo,
tyttö kyynel silmäs sano et "painu hullu hoitoon"
poika ravisteli tyttöö ja sano sitä rakastavansa
ja koko lopun elmää sen kaa viettää haluuvansa
ei tietty uskonu tyttö vaik huhut on vaan huhui
mietti kuinka paljon pojast jo ystävilleenki puhui
ei halunnu ylpeyttään niellä eikä kehannu tunnustaa siitä välittävänsä,
koko elämänsä vaik sen puolest likoon vetävänsä
lähti kävelee vaa kotiin takas,
jäi vikoiks sanoiks;
"hyvästi rakas"