Minun siipeni niin
loppuun palaneet
ja kuluneet,
eivät kanna enää.
Korjaako aika
vai löydänkö jonkun
joka auttaa voi
mua nousemaan?
Sinä teit sen,
sait mut maahan putoamaan.
Sinä veit sen,
mikä oli minun omaa
etkä kai palauta koskaan.
Se minkä veit
oli sydämeni
joka rikki on.
Eikä ilman sydäntä voi lentää
onnen syleilyyn.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Aina löytyy ihminen joka saa nousemaan. Vahvaakin vahvempi kerronta saa runon loistamaan sitä kaikkea tunnetta, mikä siihen on pakkautunut.. :)
vaikka runosi on surullinen, se on kaunis.. sinun rakkautesi on kaunista ja siinä on runosi voima....