Muistatko ku oltiin siel partsil polttamas tupakkaa,
sä kysyit haluunko mä tätä enää jatkaa.
Ja mä sanoin ettei mulla ole tässä elämäs mitään menetettävää,
nyt sä oot poissa, enkä nää sua enää.
Mä luulin tosiaankin että nyt vihdoin nappas,
mut viimeviikolla joku mun puhelun sulle katkas.
Mä kelasin et se oli jotain sairast läppää,
mut sä halusitki mut yksin jättää.
Elämä on täynä pienii hyvii hetkii,
mut tuntuu että mä oon tehny liikaa niit paskasii retkii.
Mä yritän tarttuu siihen onnen jalustaan,
mut maa mun alta taas lähtee luistaan.
Jokainen ansaitsee onnen,
se on tulossa mua kohti, kyl mä sen tunnen.
Sä halusit mua satuttaa,
ja onnistuit siinä.
Mut kyl mä kestän, ei se oo kiinni siitä.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
