KUN KOHTASIN UNELMIENI MIEHEN

Voi kuinka klisee tämä onkaan,
ja miten typerääkin typerämmältä se kuulostaankaan
kyllä, tiedän sen erittäin hyvin itsekin
mutta nyt vasta tasan tarkkaan oikeasti voin sanoa
miltä tuntuu, kun oikeasti tapaa unelmiensa prinssin
jollaista ei edes voinut kuvitellakaan olevan olemassa, ainakaan tässä todellisuudessa

Siihen ei tarvittu painavaa miekkaa ja valkoista hevosta, vain tummanruskea tukka, suuret silmät ja lumoavat kasvot
ja se luonne, niin se luonne, jonka kuvailemiseen en voi löytää sanoja tai vaikka löytäisinkin, en edes jaksa laskea kuinka paljon niitä tarvittaisiin
minä vain tiesin heti, että tuollaiselle ihmisille
voin kaikista suurimmatkin ilot ja surut kertoa
olisin valmis vapautumaan luottamuksen pelosta
ja uskaltautua antamaan suuren vallan ihastumiselle
ehkä jopa rakastumiselle, ja no uskallan senkin ääneen sanoa, ehkä jopa rakkaudelle

Niin, olimme samoissa juhlissa isossa talossa, jossa oli paljon ihmisvilinää, tuttuja ystäviä sekä tuntemattomia kasvoja
ja tämän kaiken seasta löysimme toisemme, enkä ole varma, miten se tarkalleen tapahtui
mutta muistan kyllä, kuinka ihastuin heti hänen hurmaaviin silmiinsä ja suloiseen kauluspaitaansa
ja me löysimme heti yhteisen sävelen, aivan kuin olisimme keksineet aivan uuden ja juuri täydellisen sellaisen

Niin me juttelimme ja juttelimme, kaksin ja porukassa
ja me nauroimme ja nauroimme lihaksemme kipeiksi
ja me katsoimme ja katsoimme toisiamme jatkuvasti, jolloin kummallekaan
ei jäänyt arvailujen varaan, että toisen vatsassa
voi kuulla perhosten siipien havinan ja
tuntea meidän välisen ainutlaatuisen
kemian...

Ja juuri kun...

Sitten kuulen TILUTILUTILU, patja on siirtynyt taas paikoiltaan
ja niskoja kolottaa. Ei ole enää juhlia, musiikkia ja riehakasta kansaa.
En näe enää hänen suuria silmiään ja söpöä kauluspaitaa, Ei ole enää tummatukkaista miestä, eikä juuri uutta luotua täydellistä säveltä. Kaikki tuo katosi tabletin herätysäänellä.
Näen kaapin oven, vaatekasan ja irtokarkkipussin.
Se kaikki olikin vain unta, minun alitajuntani kuvaa ja tarinaa.

Minua niin hämmentää, miten yhteen uneen voi mahtua niin suurta ihastumisen voimaa, lujaa yhteenkuuluvutta, mieletöntä ymmärrystä, räiskyvää kipinöintiä ja niin vahvaa tunnetta, että maa melkein lähtee jalkojen alta
Ja sen miten alitajuntani rakensi minulle kuvan, millaisen miehen minä haluan
sillä nyt minä tiedän tasan tarkkaan vastauksen siihen, millaisen minä todella haluan