ilta

Runoilija katoavainen

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 5.11.2005

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

kesäisinkin ilta hämärtyy ihan väkisin
aurinkokin lepäilee aikansa

tajuan
olen yksin

ja se tuntuu jopa kotoisalta
vaikka pitkään olen halunnut jo muuttaa

varjot kiehtovat ehkä valojakin enemmän
pimeä saa kirjoittamaan

katson
kuun rakentamaa siltaa

ja sitä pitkin haluaisin vaeltaa
mutta tiedän sen sortuvan valon voimasta liian pian

turha siihenkään on kai liikaa kiintyä

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Kauniisti kirjoitat!

Luin tämän useaan kertaan,
ja tämä parani vain koko ajan.

Pidän jokaisesta kappaleesta,
tämä sai ajatukset vaeltamaan.

Olet lahjakas!

Ihana. Viimeinen lause nosti karvat pystyyn.

Kauniisti kirjoitat!

Luin tämän useaan kertaan,
ja tämä parani vain koko ajan.

Pidän jokaisesta kappaleesta,
tämä sai ajatukset vaeltamaan.

Olet lahjakas!

Ihana. Viimeinen lause nosti karvat pystyyn.

 

Käyttäjän kaikki runot