Paremman elämän partaalla

Ilta kuin puhteenaan ajallaan koittaa

Valo on lopussa, hämärä voittaa

Varjoni venyy ja pitkällään kuolee

Yönselkä värit pois luonnolta vuolee

Pettää voi elämä, kuolema tuskin

Mullissa vähissä on kusetuskin

Syytä on sinussa, tiesin sen toki

Tunteesi julmina järkeni koki

Syitäsi tutkimaan nöyrtyä aloin

Oivalsin paljon ja karrelle paloin

Pääni sai vihdoinkin viisaita kokea

Temperamentille ollut oon sokea

Sanat ja teot on viestejä, joita

en enää paljaina tulkita koita

Sanat, mun omani, niitä on vähän

muutaman puuttuneen lisäilen tähän

Soitin sua hyvin - vaan puoliksi pieleen

Sanoitin laiskasti hellyyden kieleen

Itsestäänselvyyttä voinut en hokea

tyhmä kun olin, sait sinä sen kokea

Palaisin halusta sadasti kertoa,

kuinka en löydä sun varrelle vertoa

Aina voin silmiisi kauneimpiin vajota

jos minut korjaat, ei mikään mua hajota

Kiusalla elänen vanhaksi asti

Kanssasi tekisin sen mieluisasti

Palataan nuoriksi, muistellaan aikaa

Salaa sua rakastan taas parastaikaa.