Nimetön

Runoilija Jeanne

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 26.7.2005

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Niin menevät nuo älykkäät, viisaat ja hienot. Tiedän sen. Mutta en hyväksy sitä. Enkä aio alistua.
 

Älä tule lähelle,
en tahdo satuttaa.
Kuitenkin tulet,
tahdot vain koskettaa.
Minä olin vahva,
en tuntenut maailman julmuutta.
Nyt en voi enää koskaan olla sellainen.
En voi enää koskaan olla välittämättä.

Olen heikko, rakastava ja pelkään.
Ennen olisin voinut hypätä korkeimman tornin huipulta hetkeäkään epäröimättä.
En enää.
Sinä turmelit minut täysin.

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Ensin mietin, onko alussa joku pilalla mutta sitten tajusin sen =D Tunteikas runo, aamun ensimmäinen hyvä runo, jos totta puhutaan. Hienot riimit alussa, mutta mihin ne katosivat loppuun... Ehkä siellä pienoinen sointi kuuluu, mutta ei niin vahvana kun alussa. Alku on selvästi runollisempi kuin loppu, mutta lopussa on enemmän tunnetta. Eli siis plussat ja miinukset koko osalle tasan 8) Hyvää synttäriä!

 

Käyttäjän kaikki runot