Niin kova ikävä

Runoilija Puhalluskukka

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 4.7.2005

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Viimeinen pitkä keskustelumme
Itkemme ja nauramme
samaan aikaan
Sydämeni huutaa:
"Tarvitsen omaa tilaa!"

Välttelen katsettasi
Puristat kättäni
Syleilet, etkä päästä irti
Ymmärrät kuinka paljon
haluan sinua

Tuhansia suukkoja
Lukemattomia lupauksia
Kauniita suunnitelmia,
vain haavekuvia

ei ruusu kestä ikuisesti

Tulethan takaisin, Rakas

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

mielettömän ihanasti olet kirjoittanut tämän runon, vau! suosikit :)

Hieno koskettava runo ristiriidasta: Haluaisi omaa tilaa, mutta myös kovasti rakastaa.

Hieno runo.

... ja miten nätti nimimerkki sinulla onkaan, Puhalluskukka. :)

Kaunis runo. Tykkäsin.

 

Käyttäjän kaikki runot