Maistut suolaiselle
Nilkoissamme pyörii tuttu kullankeltainen kissa
Se tietää miltä minusta tuntuu.
Ilmassa leijuu takertuvia oksia,
Ikävä jättää jäljet
sillä tämä on minulle
täysin ehdoton ihmissuhde.
Puristan ajatusta kämmenissäni
Osaan sen ulkoa,
asun siinä.
valaiset yötä kuin puutarhassa asuvat eläimet
Tahdon poimia sinut, olet karviainen!
sillä tuoksut eiliselle kuutamolle,
humalalle ja mustikoille
Sinun on vaikea jäädä
mutta minä en kanna huolta enkä selkäreppuasi,
jääpuikotkin sulavat hitaasti
Epäröit, tahdot juosta
Mutta minä luotan,
olen sinun puutarhasi eläin.
Selite:
aika jännä
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
"Sinun on vaikea jäädä
mutta minä en kanna huolta enkä selkäreppuasi,
jääpuikotkin sulavat hitaasti
Epäröit, tahdot juosta
Mutta minä luotan,
olen sinun puutarhasi eläin."
kaunein kohta runossasi :)