Kohtasit minut vahingossa
ensimmäisen kerran
sen jälkeen kaikki on ollut tahallista
eikä sattumasta voida puhua
He löytävät meistä samanlaisuutta
(kylmyyttä, intohimoa, pelkuruutta, tahtoa)
puhuvat, että olet kaltaiseni
vai muistutanko minäkin sinua?
Olisit voinut olla osa elämääni
mutta hetki on väärä
eivätkä muut ole niin kuin haluaisimme heidän olevan
(muualla, poissa, unohtavina, unohdettuina)
Miksi kaksi elämää kohtaavat toisensa hetkellä
jolla ne eivät voi kietoutua yhdeksi
kuka tätä tahtoikaan eniten?
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
