Psykoosi

Runoilija ServantOfDeath

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 21.12.2007
Viimeksi paikalla: 30.5.2023 14:52

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Mielen ahdistavien ja surullisten sopukoiden purkamista. Kirjoittaminen on se helpottava tekijä.
 
Mä maistan tän illuusion,
mä haistan tän deluusion,
mä olen vankina siellä minne lääkkeet ei auta,
mä olen vankina siellä minne säkin huudat "Jumala auta".
 
Mä nään itseni peileistä,
mä nään itseni heijastuksista,
"mä en tunne sua" kuiskaan itselleni,
samalla kun murskaan bentsoja veitselleni.
 
Havahdun taas tähän hetkeen,
kuulen kuinka mun sieluni itkee,
kunnes taas hukun mieleni veteen,
just siihen sairaalavuoteeni eteen.
 
Syke yli sadan, en tiedä täytänkö koskaan tasan.
Unohdus, toivottu seuralainen, 
jottet näe kuinka mä olen vajavainen.
 
Sekava mieli, löysit kuitenkin tänne tiesi,
tervetuloa stimulaatioon, mun mieleni todellisuuden variaatioon.
 
"Ota antipsykootti, toinen, kolmas", ehkä pääset täältä ulos, jos et, älä pelkää, se on vaan tän käyttöjärjestelmän toivoma lopputulos.
 
Huuda, itke, pieni ihmislapsi,
susta tulee täälläkin aivan normaali harmaahapsi.
 
Jos joskus selviät takasin sinne mistä tulit,
ilman että sun aivos suli,
sano mun äidille terveiset: "on täällä hyvä olla, jossain psykoosin rannikolla, siellä, just siellä, karikolla."
oletus
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot