Niin kauan olen asiaa pohtinut.
Ja sitten,
sinä iltana ystävien luona,
näin sinut.
Hymyilin - hennosti, ujosti.
Tulit luokseni,
juteltiin.
Kosketit minua vaivihkaa.
Hymyilin edelleen.
Hipaisin sormiasi
ja hymyilin edelleen.
Yksi asia johti toiseen
ja tarjosit minulle olkapäätäsi
ja lupasit kuunnella,
jos haluaisin puhua.
Menimme rannalle,
kuun loisteessa,
hiekan kimmellyksessä,
sen hetken olin sinun.
Selite:
Sinä tulit - ja kuuntelit. Se merkitsi minulle enemmän kuin ymmärrätkään. Jaksoit odottaa, ehkä nyt on sinun aikasi saada arvostusta kärsivällisyydellesi.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
