Tiedätkö sen tunteen,
kun voit vain odottaa
turhaan?
Tiedätkö sen,
kun aamusta toiseen
heräät rukoilemaan,
saadaksesi vielä
vain yhden yön?
ajan kadottamana
kauneimpana unelmana
maalaudut jälleen
todellisuutena viereeni
menneisyys kuiskii
unohdettua tunnelmaa
hetki hyräilee
nostalgista lauluaan
yö leikkii
silmäniskumurhaajaa
etsien pimeässä
herkkää uhriaan
kätemme hipaisevat
hellästi toisiaan
vartalomme suutelevat
yhteen sulaen
Tiedätkö sen tunteen,
kun loputtoman odotuksen jälkeen
toiveesi yhtäkkiä toteutuu?
Tiedätkö sen,
kun silloin
et enää tunnekaan mitään...
Selite:
Joskus se sattuu enemmän,
kun ei tunne kipua.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
joskus se tosiaan sattuu enemmän, kun ei enää tunnekaan mitään. Ja toisaalta haluaisi kumminkin tuntea jotain.. *Huokaa*
Nätisti osaat kirjottaa, tästä tykkään :)
Joskus odotus on ollu liian pitkä ja kipeä.
Vaikuttavan hieno, loppu pudottaa kuitenkin, hämmennykseen.......
Onnea tähän päivääsi.
Upeaa tekstiä.
Vau.
Todella mukaansatempaava, soljuva runo.
Ehkä itse jättäisin nuo kolme pistettä lopusta, jättäisin siis ilman lopetusmerkkiä, avoimeksi siis.
Mutta tämä on upea juuri tällaisenaan.
sanattomana luin....
kyllä vaan. kauniisti sen kerrot, huikaiseva tunnelma.
Tämä on varmaan yöllä kirjoitettu, sillä tästä huokuu yön tumma ja kipeä jälki. Kauniisti ja hyvin haikeasti jälleen sanoillasi maalailet.
Tää on vain jotain niin uskomattoman hienoa.. ja löysin paljon itseäni, samanlaisia tunteita kokeneena osuu ehkä senkin takia niin syvälle. Joka tapauksessa tekstisi on upea, synkän kipeä ja koskettava mutta silti niin kaunis.
herätti paljon ajatuksia...
taidokasta tunnelman kuljetusta...
suosikkeihin->
Runo imaisi mukaansa.. Upeaa tekstiä!
Joskus jokin raja ylittyy ja jotain kuolee sisimmästä.. Lakkaa tuntemasta vaikka niin kovin olisi jotain odottanutkin..
Hieno koskettavan kaunista tekstiä!!!