Muistan kun tutustuttii.
Kaikki oli niin täydellistä.
Sitten alkoi alamäki,
riideltiin ja riideltiin.
Hiljalleen alkoi tuntumaan,
et tunteet katoaa.
Kuitenkin aina,
ku erota yritettiin, tarrauduttii toisiimme tiukemmi kii.
En haluu luopuu susta. Vieläkään.
Mutta tää ei kuitenkaan tunnu toimivan.
Vaikka taas voin sulle sanoa, et sua rakastan.
Aina ku asiat menee hyvin, vetäydyn kauemmas.
Vaikka enemmän kuin mitään muuta, haluaisin olla vierelläs.
Huonoina hetkinä, kadun sitä, etten ole lähelläs silloin kun on mahdollista.
En vain enää tiedä, mitä haluan mun elämältä.
En tiedä, ootko mulle se oikea, mutten kuitenkaan osaa päästää irti.
Silti oot ainoa, joka mua tukee, kun sitä eniten tarvin.
Kunpa asiat ois vaa paljo helpompia.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
