Nimetön

kerta toisensa jälkeen
nukahtaa pahoinpiteljänsä viereen

paholaisen hellään syleilyyn

suutelee pettäjänsä huulia
janoaa lisää

roikkuu kaksin käsin
valheellisen rakkauden rippeissä

kauneimpia valheita
kuin satuja,illasta toiseen

todellisuus rumempaa
kuin ikinä voisi uskoa

mustelmat kasvoilta naurettavan helppo peittää

vaan kuka ehjäis myös sydämen?