Auringonlapsi

kuljen välistä toivon rautaisten porttien
ajan siemenet sinne kylvettiin jo kauan sitten

tieto on tuskaa tuova ystäväsi
jos kukaan ei sääntöjä luo

elollisten kohtalo on käsissä tyhmien

huudan metsään joka on kääritty huntuun harmaaseen
nukkuessani portilla nuoruuden lähteen

yölinnun laulaessa
odotan valon hymyilevän vuorten takaa

hän on auringonlapsi, kuun serkku
kerää kukat puutarhan
ja hukkuu kaikuihin tuhansiin