Irti

Runoilija Kivi

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 13.12.2004

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Nyt minä annan sinun mennä,
tiedän,
soitamme viimeisiä sointuja,
mutta en ole vielä valmis.
En siihen lopulliseen päätökseen.

Elä ja anna mennä,
minä olen täällä,
kunnes tulee se aamu kun en olekkaan.
Minun on kerättävä se voima,
syvältä itsestäni,
minun on pelastettava itseni, sinulta,
tältä rakkaudelta.
Rakkaudelta joka on lopulta,
vain suuri valhe.
Minä rakensin sille pyhätön,
pidin väkisin kiinni jostain,
joka et ollut sinä,
vaan minun unelmani.
Unelma täydellisestä rakkaudesta,
unelma ehjästä huomisesta.

Ei ole enää ahdistusta eikä pelkoa,
en jaksa enää pelätä itseni puolesta,
en yksinäisyyden voimaa enkä rakkauden loppua.
On vaan syvä ja musta suru.
En anna sen voittaa,
itken itkuni ja jatkan matkaa.

Elämä on kuitenkin elettävä,
ei minulla ole oikeutta luovuttaa.
Ei kaikkien niiden tähden,
jotka minua tarvitsevat.
Mutta se suru,
se suuri ja musta suru,
sitä kannan mukanani ikuisesti.
Suru siitä,
että sinä et ollut yksi niistä,
joiden takia en voi luovuttaa.
Et ollut yksi niistä,
jotka minua tarvitsevat.

Selite: 
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot