Silmäni ei näe, ne ovat sokeutuneet.
Olen yksin täällä pimeässä, en näe valoa ympärilläni.
Ahdistus tunkeutuu jokaiseen luuhun ja ytimeen.
Huudan, mutta ääneni ei kuulu.
Käperryn maahan, ja alan itkemään.
Kyyneleet valuvat poskillani, se on ainoa asia mitä tunnen ahdistuksen lisäksi.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Täynnä ahdistusta oleva runo, mutta todella hyvin kuvattu!