Ei, ei!
En tarkoita sitä valoa.
sehän vain karkoittaa pois sitä mitä pitäisi nähdä.
Enkä myöskään puhu siitä, mikä
saattaa kuolleet matkalleen.
Lyhtypylväät läpi elämän.
Saisi edes hetken ehtiä, olla
Tarkoitan valoa, jonka voi nähdä
vain pimeässä, eikä se juhli, ole iloa
Kukonlaulun aikaan seison niityllä.
Ammukasteen kostuttama
Ruis, kaura
On niin tyyni, niin, että leijaa
voi lennättää pitkin maanihoa.
Niityn laidalla lapset, taputtaa,
loputtomasti.
Heidän takanaan keihäät, miekat
Aseet painettuina saveen, jotta voi juhlia
Taputtaa
Mutta vain siihen, sen aikaan
Kun taputus vähitellen hiljenee
Loppuakseen
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
