Sydämeni on ollut lukittuna
liian kauan pimeään.
Viimeinkin kun sille olisi tiedossa valoa,
en pysty seuraamaan sitä.
Olen pysähtynyt paikalleni,
sydämeni riepoittelee minua kahteen suuntaan.
En pysty päättämään.
Jatkaisinko matkaa vai
jäisinkö vielä hetkeksi tähän,
tuttuun ja turvalliseen pimeyteen.
Kumman sitten valitsenkin varmaa on,
että päätös vihloo sydäntäin.
Kun vain pystyisin yhdistämään ne yhdeksi,
mutta pimeys kumoaa valon
ja valo pimeyden.
Yhdessä ne vain repisivät sydämmeni kahtia,
tasapainolle ei ole nyt sijaa.
Selite:
Pääsin pitkästä aikaa sellaiselle tuulelle, että sain kirjoitettua jotain. Sekin on valitettavasti erittäin synkkä tunnemyllerrystä.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
