Kirjan viimeinen sivu,
jättää jatkon auki tulevaisuuteen
Astun sisään, portti on kiinni perässäni
Kävelen yksin lumihangessa,
Yksin kulven läpitunkemattomassa tuiskussa
Ja portti on kiinni perässäni
Muistoja ei enää ole,
enkä niitä koskaan kaivannutkaan
Astun sisään uuteen huoneeseen, sysimusta
Koitan kääntyä ympäri
mutten löydä ovea
Uudessa maailmassa ovi on takalukossa
Heitän sielun roskakoriin
Pyyhin tuhkan kasvoiltani
Muuraan muurin kiinni
Peitän jäljet perästäni
Katkenneet sisarsuhteet,
nyt vain kuiskauksia tuulessa
Juoksen metsän laitaa pelkoa karussa
Eksynyt ihmislapsi,
makaa selällään maan sisässä,
mannekiinit peittävät itsensä häpeän viittaan
Heitän sielun roskakoriin
Pyyhin jäljet perästäni
Muuraan muurin umpeen
Peitän jäljet perästäni
Huuhdon loan yltäni
mutta suihku satuttaa
koitan purkaa muurin
mutta sementti on jo kuivaa
Uusi kirja.
Ensimmäinen lause.
Ensimmäinen sana.
"Juoksen."
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
