Sisinpääni tutkiskelin
Tunteita tuhersin paperille
Itkin ja kierin sängyssä
Monasti sinä olit
tämän maailman kaikki salaisuudet
Haluan olla olematta
itseni ja minä
Me yhdessä.
Liian voimakasta.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Runoilijapoitsu | Nimetön | 20.3.2008 | 0 | Runo |
| Runoilijapoitsu | tää on luonnos | 18.3.2008 | 0 | Runo |
| Runoilijapoitsu | Crueler are the eyes that bear no shame | 8.1.2008 | 8 | Runo |
| Runoilijapoitsu | Näyttämö | 27.9.2007 | 22 | Runo |
| Runoilijapoitsu | Kuvitelmaa.. | 24.9.2007 | 10 | Runo |
| Runoilijapoitsu | Nimetön | 15.9.2007 | 16 | Runo |
| Runoilijapoitsu | Ei jatku | 1.9.2007 | 8 | Runo |
| Runoilijapoitsu | Ruska | 25.8.2007 | 1 | Runo |
| Runoilijapoitsu | Ääliöpositiivisuus | 24.8.2007 | 0 | Runo |
| Runoilijapoitsu | Celestia Rosenum | 22.5.2007 | 3 | Runo |
Kommentit
Todella hyvin ilmaistu nuo lopun kaksi rivia. Vahvaa, ja tosiaan voimakasta.
Tää on enemmän, kuin sanojensa summa.
Hui.
Todella tunteellinen ja ihana teksti. Paljon tunteita herätti...
Hienoa itsen kartoitusta, jossa loppupäätelmäksi jää otsikon ponteva ei. Löytyisiköhän sen 'me yhdessä' kultainen keskitie!
Suuri tunne. Suuren tunteen suuri tunne.
Se muuttaa muotoaan.
Sen kestää.
Hyvin välittyy tuo tuskallisen surullinen tunne runostasi.
On ihanan erilainen nyyhky tämä runosi. Koettu. Mietitty. Sitten vasta kirjoitettu. Luulen niin.
"Monasti sinä olit
tämän maailman kaikki salaisuudet"
Tosta tykkäsin.