Ja jälleen sammuu uusi kynttilä

Runoilija 6fe0cf0ee47ccc9049cd3a704d9b4f0d

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 6.1.2011
Viimeksi paikalla: 11.7.2018 5:07

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
29.3.2024

Omaa tyyliään etsivä nuori kirjoittelija hyppii rennompien runojen väliltä rujompaan death metalliin saakka ja kehittää päivä päivältä itseään hyväksi kirjoittajaksi. Risut ja ruusut otetaan vastaan ja rakentava kommentti on aina suotavaa, että tiedän oikeasti myös kehittää itseäni.
 

Urbaani musta kaupunki vailla valkeutta
Ei vuosi anna sen näyttää kaikkea kauneutta
Oven toisella puolella säilyy kipinä
Napatakseen tulen valaisemaan
Sydän kerää talteen sen rauhan tunteen
Samalla kun kynttilä syttyy uuteen tuleen

Todellisuus kolkuttaa ovella muistuttaen
En ole enää yhtä pieni
Ajan käydessä vähiin, ennenkuin se aika vuodesta loppuu
Vilkaisee sisältä suljetun oven taa
Tervehtien siellä temmeltävää lasta ja olo huojentuu

Peilikuvalta kysellen, menikö aika liian nopeasti?
Paljon tuli koettua ja painettua valokuvan tavoin muistiin
Viettikö aikansa oikealla tavalla?
Kuin ennenkin, saa se edelleen ihmisen nauttimaan
Ulkoilmaan henkäisten tuulen sitä kantamaan

Haikein mielin yöllä itsensä peittää uneen
Hyvästit heittää ja odottaa seuraavaa kertaa
Päivän vaihtuminen ja juhlapyhän loppuminen on käsillä
Ja jälleen sammuu uusi kynttilä

Selite: 
Runonen joulun fiiliksissä
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot