Voiko kaivata jotain, mitä ei ole koskaan ollutkaan.
Sama lumi sataa sinunkin ikkunaasi.
Sama tuuli pöllyttää lunta sinunkin silmillesi.
Jotain muuta lauantai-illaksi
kuin raitasukkien langanpätkien päättelyä.
Kun kantapää on tehty, ollaankin jo puolessa välissä.
Kohta voi aloittaa uudet raidat.
Sinä ja minä, kuin kirjoneule,
johon en uskalla tarttua, koska pelkään, että langat
kiristävät liikaa nurjalta puolelta.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kaunis runo.