Lahosta laudasta tekemääni kukkaan
kiertyvät tikkujen loputon sykli
Astelen lasinsirujen päällä
Jalkojeni paksu pohja kestää
Kolmeksi kotiin. Olen niin väsynyt.
Itken ja vapisen.
Huomaa minut.
Sisälläni on hiljainen paikka.
Siellä asun aivan yksin
ja uusin loppumattomia lähteitäni.
Ikkunasta ihmisten vajaa vakka
ilmenee, täynnä lokaa, läksin:
kohteena maailman lääni.
Aaveajaja.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Saukku on pitänyt tätä piilosessa.
Aika kiva.. Hyvä loppu ja totaaah.. diggaan vaik on tollasii ihan perus juttuja.
Hyv, hyv. LOL
Miten mä en ole tällaista huomannut täällä? No en kyllä henkaroikaan täällä oikein enää... En tiedä jos tämä on pilailua (lonerider, heh) mutta nyt justiinsa tuntuu että vau, just noin se menee. Varsinkin neljä ekaa säkeistöä. Just noin. Loppua en ehkä tajua tai halua tajuta. Lavli!
Hiljainen paikka herää eloon hienoin sanavalinnoin. Upea. =)
Tämä on
MIELETTÖMÄN HYVÄ
arvaa iskikö mun tän hetken fiilikseen ku nyrkki silmään! vautsi
ihana, ihana
upea
Mielenkiintoinen puhutteleva runo väsymyksestä ja läheisyyden puutteesta.
Hölö hölö hölö hölö hööö!!!
Tää on hyvä.
Tyks tyks.
Tää on hieno runo :)