Paleltaa.

Kuiskaus läpi syksyn kaikuu,
En tiedä mistä se kantautuu.
Ei sanoista selvää voi saada, vaikka yrittää.

Pimenee illat ja unohtuu
lämpö ja aurinko, vain jäljellä kuu.
Kaikki lähtee pois.
Ei mikään ole pysyvää.

Kun kylmä tuuli taas meidät ympäröi
paleltaa jalkoja, jotka meitä yrittää
vielä hetken kantaa, turhaan.

Tahdon olla joku muu,
joka kylmyydeltä suojautuu.
Mutta ei, en muuttua voi.

Kuiskauskin jo unohtuu,
kun jalat altani turtuu.
Katoaa, alta maa.

Kun kylmä tuuli taas meidät ympäröi
paleltaa jalkoja, jotka meitä yrittää
vielä hetken kantaa, turhaan.

Valot katoaa, mieli unohtaa
miltä näyttää kaunis taivas ja maa.