Join kahvia, jonka Matti oli tuonut mukaan kun oli saapunut minua katsomaan.
- Kuule Matti, mihin mä sit joudun kun sä riistät multa hengen? Huokasin.
- Hmm, ensiksikin mä en riistä sulta henkeä - sun vaan on parempi lähteä täältä kärsimästä ja toiseksi sä voit esittää toiveita mihin sä haluat.
Naurahdin ja saapui hetken hiljaisuus, kunnes taas käynnistin keskustelun:
- Voisitko viedä mut niinsanotulle kiertoajelulle. Näytät paikkoja mihin mä sit voisin mennä?
- Siis tarkotat sää... että haluut tulla meille teelle vai? Matti sanoi supistaen suunsa yhteen. Hymähdin ja loin hänelle katseen, joka kertoi jo vastauksen.
- Okei, mun velvollisuuteen kuuluu, että en saisi kertoa, saati sitten näyttää asiakkailleni yhtään mitään ennen oikeaa kuolemaa, muttaa...
Katseeni keräsi ja ajattelin olinkohan jotenkin erityinen Matille.
- ...ehkä sinä oikeasti voisit tulla minun luokseni juomaan iltapäivä teet. Matti naurahti ja tarttui minua kädestä.
Siinä me sitten seistiin. Matin kotona, olettaisin.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
