Hae minut,
olen puutunut,
kiertämään itseän,
tukehtumaan lakanoihin.
Vaikka niittäisit,
järvestäni kaikki kaislat,
viiltäisit,
haavaheinällä ranteeni auki,
rakastan,
sillä hymyilytät,
silloinkin kun olen kyllästynyt olemaan minä.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Lunatar | Nimetön | 20.1.2011 | 0 | Runo |
| Lunatar | Nimetön | 29.7.2010 | 4 | Runo |
| Lunatar | Nimetön | 13.4.2010 | 0 | Runo |
| Lunatar | Nimetön | 21.2.2010 | 0 | Runo |
| Lunatar | Nimetön | 11.12.2009 | 3 | Runo |
| Lunatar | Monta viikkoa | 27.11.2009 | 0 | Runo |
| Lunatar | Yöllä olit minun | 10.10.2009 | 3 | Runo |
| Lunatar | Mikä elämä? | 7.10.2009 | 1 | Runo |
| Lunatar | Onko mitään | 14.9.2009 | 0 | Runo |
| Lunatar | Nimetön | 17.4.2008 | 3 | Runo |
Kommentit
kaunein <3.
Vaikuttavaa.
Puhutteleva runo.