Nimetön

Tahdon seisoa vuoren huipulla,
kuulla sen hiljaisuuden.

Tahdon istua rannalla,
veden liplattaessa hiljaa
rantakiveä vasten,
tuntea sen rauhoittavan yksinäisyyden.

Tahdon valvoa auringonlaskusta
auringonnousuun,
katsella tähtien loistetta
öisellä taivaalla,
kuun valaistessa taivaanrannan,
nähdä sen kauneuden.

Tahdon rakastaa,
syvästi ja intohimoisesti,
tuntea sen sydäntä kaihertavan
ikävän,
kun hän on kaukana.

Tahdon elää täysillä,
ottaa välillä riskin,
että satuttaa itsensä.

Tahdon elää.